OLUEN KATKEROAINEMÄÄRITYS

Työn tarkoitus

Selvittää oluen katkeroainepitoisuus. Harjoitella UV/VIS -analysaattorin käyttöä.

Työssä tarvittiin

- 2 kpl 100ml hiostulpallisia erlemeyer -pulloja
- 2 kpl 100 ml mittalaseja
- 3 kpl kvartsikyvettejä
- lasisia täyspipettejä (0,5ml, 10ml ja 20ml)
- 2 kpl lasisia Pasteur -pipettejä
- 250 ml dekantteri
- Iso-oktaani liuosta
- 6 molaarista suolahappoa
- ultraääni haudin
- 2 kpl magneetti sekoitinta
- UV/VIS -analysaattori

Työn suoritus

Aluksi kaadettiin olutta n. 50ml dekantteri lasiin ja laitettiin se ultraäänihauteeseen sonikoitumaan. Pestiin erlenmeyerit ja laitettiin ne uuniin kuivumaan hetkeksi. Olut oli hauteessa n. 20 min. jotta siitä poistui hiilidioksidi. Sonikoitua olutta pipetoitiin molempiin erlenmeyereihin 10 ml , lisättiin 0,5 ml 6 molaarista suolahappoa, 20 ml iso-oktaania ja suljettiin ne hiostulpilla.
Erlenmeyerit laitettiin sekoittumaan n. 15 min. ja sekoituksen jälkeen ne otettiin pöydälle hetkeksi, että emulsio asettui. Sitten näytteet kaadettiin kahteen eri mittalasiin ja pipetoitiin kummastakin näytteestä iso-oktaanikerrosta (läpinäkyvä ylin kerros) lasisella Pasteur -pipetillä n. 10 ml kvartsikyvetteihin ja otettiin myös nollanäyte puhdasta iso-oktaania yhteen kvartsikyvettiin.
Sitten näytteet laitettiin UV/VIS -analysaattoriin ja sen aaltopituudeksi 275 nm. Nollattiin analysaattori iso-oktaanilla ja sitten mitattiin näytteiden absorbanssit.

Tulokset

Tuloksen lasku: Katkeroainepitoisuus (EBU) = 50 x A275
Tulosten arviointi:
- miedosti humaloitu <20 EBU
- keskiasteisesti humaloitu 20-25 EBU
- voimakkaasti humaloitu >25 EBU

Näytteiden absorbanssit:
1. näyte: 0,559
2. näyte 0,487

Näytteiden katkeroainepitoisuudet:
1. näyte 27,95 EBU
2. näyte 24,35 EBU
KA: 26,15 EBU

Työstä selvisi, että olut oli voimakkaasti humaloitua ja työ onnistui hyvin.

Väri

Työn tarkoitus

Määrittää oluen tummuus ja mitata oluen absorbanssi.


Työssä tarvittiin

- UV-Vis spektofotometri
- Suodatuslaitteisto
- Ultraäänihaude

Työn suoritus

Aluksi kaadoimme olutta n. 100 ml puhtaaseen dekkaan ja laitoimme sen n. 15 minuutiksi ultraäänihauteeseen, jotta siitä poistui hiilihapot. Sitten näyte kaadettiin suodatinpaperin läpi toiseen astiaan ja mitattiin sen absorbanssi laittamalla olutta kyvettiin ja kyvetti UV-Vis spektrofotometriin.

Tulokset

Katkeruus EBC = A430 (oma tulos taulukosta) x 25
Tulos 2,236 EBC x 25 = 55,9 joka sijoittuu taulukossa tumma kupari ja ruskea väliin.
Tästä voi päätellä, että olut oli tummaa.

Vichyveden Ca-pitoisuus, pH ja sähkönjohtokyky ennen ja jälkeen tislausta

Työn tarkoitus

Tislauksen harjoittelua ja selvittää tislauksen vaikutusta vichyn kalsium pitoisuuteen. Ennen ja jälkeen tislauksen analysoidaan kalsium pitoisuus titraamalla. Harjoiteltiin pH:n ja sähkönjohtokykyn mittauksia

Työssä tarvittiin

Byretti, statiiveja, kouria, kolvi, lämpöhauden, dekkoja, erlenmeyeri, kiehumakiviä, indikaattoriseos, NaOH-liuos, EDTA-liuos.

Työn suoritus

Aluksi laimennettiin EDTA-liuos 0,05 mol/l > 0,02 mol/l. Sekoitettiin 20ml NaOH-liuosta ja 80ml vettä. Sitten tehtiin seos vihcy ja NaOH johon titrattiin EDTA-liuosta tippa kerrallaan niin kauan kun se vaihtaa väriä violetista puhtaan siniseksi. Tämän jälkeen vichystä otettiin pH ja sähköjohtokyky.
Sitten koottiin tislauslaitteisto, kolviin laitettiin 70ml vichyä, kiehumakiviä ja tislattiin. Tisleestä otettiin pH ja sähköjohtokyky. Siitä tehtiin myös kalsium pitoisuus mittaus laittamalla tippa EDTA-liuosta ja se muutti väriä eli siinä ei ollut kalsiumia.

Tuloksia

Kalsiumpitoisuus näytteestä laskettiin kaavasta x=40,08*a*c(1000/V)
a= 2,8ml c= 0,01ml V= 50ml
Kalsium pitoisuus: ennen tislausta 22,4mg/l (etiketissä 21mg/l). jälkeen tislauksen 0
pH: ennen 5,68. jälkeen 4,41
Johtokyky: 1821. jälkeen 0,01

VAAHDOTUS

Työn tarkoitus: 
Rikastaa talkkikiveä. Laskea rikasteen ja syötteen talkkipitoisuutta.

Työssä tarvittiin:
Vaahdotuskemikaalia, vaahdotuslaitteistoa, kellolaseja, kuivauskaappia, hehkutusuunia, posliiniupokkaita, eksikaattoria, upokaspihtejä, imusuodatuslaitteistoa.

Työn suoritus: 
Työ aloitettiin täyttämällä vaahdotuslaitteiston vedellä ja laskettiin sinne vaahdotuslaitteiston sekoitin. jolloin saatin selville kenno tilavuus n. 1,5 l. Talkkikiveä pistettiin 280 grammaa, koska kiintoainepitoisuuden pitää olla 20 m-%.
Sitten aloitettiin talkkikiven murskaus leukamurskaimella niin pieniksi rakeiksi kun mahdollista ja sen jälkeen planeettakuulamyllyyn. Tämän jälkeen ne seulotaan täryseulalla alle 0.125mm raekokoon.

Vaahdotus:
Aloitettiin laittamalla kennon puoleenväliin vettä ja laskettiin sekoitin veteen ja pistettiin se päälle, sitten lisäiltiin vettä piripintaan ja 280 grammaa talkkikiveä ja vaahdotuskemikaalia 0,5ml. Sitten siihen alkoi kertymään vaahtoa jota kaavittiin n. 15min erilliseen astiaan.

Imusuodatus: 
Jotta saadaan vesi pois rikastetusta talkkikivestä suodatuksen jälkeen. Laitettiin suodatinpaperi kellolasille ja uuniin kuivumaan.

Hehkutus:
Laitettiin 1g molempia näytteitä eli rikastetta ja syötettä upokkaisiin. Upokkaat laitettiin hehkutusuuniin 1000'C 30min, tämän jälkeen nostettiin upokkaat jäähtymään eksikaattoriin noin puoleksi tunniksi. Jonka jälkeen punnittiin upokkaat ja laskettiin niitte talkkipitoisuus.

Tulokset:
Syötteen talkkipitoisuus (48-25.4)x100/43.5 = 52%
Rikasteen talkkipitoisuus (48-12.1)x100/43.5 = 83%